Visuaalista tykitystä hiilellä

"Iskee kuin miljoona volttia!" Ei, nyt ei ole kyseessä "Korkkarien" eli Korkeajännityksien maailmaan kurkistaminen. Sen sijaan lähdemme retkelle toiseen mustavalkoiseen, visuaaliseen maailmaan, joka sekin iskee vähintään tuon miljoona volttia - ellei jopa enemmän.

Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella on esillä yhdysvaltalaisen Robert Longon näyttely 14.1.2018 asti. Näyttely keskittyy Longon suurikokoisiin hiilipiirustuksiin. Todellakin. Teokset ovat tehty hiilellä paperille. Ne näyttävät valokuvilta, mutta sitä ne eivät ole, vaan piirustuksia.

En ole itse millään muotoa taideasiantuntija, ja vielä vähemmän olen perillä taidehistorian kiemuroista. Katson taidetta omin silmin, ja jos taulu on kaunis se sitten on kaunis, riippumatta täysin siitä onko se euron vai tonnin taulu vai maksaako miljoonia. Vaan nyt oli sellainen näyttely, että jokaisen teoksen kohdalla lähestulkoon haukoin henkeä ja ajattelin: ei voi olla todellista! Kyllä se oli: miten mahtavaa kädenjälkeä, tilanteiden ja hetkien vangitsemista, yhteiskunnallisesti kantaaottavaa kuvataidetta. Sitä se todella oli, ja on edelleenkin: taitelija Longo on hyvissä sielun ja ruumin voimissa.

Untitled (Russian SU-27 fighter)

Lähikuva Suhoista.

Taiteilija Longolla on jännä tapa nimetä teoksensa. Teokset ovat nimettömiä, "untitled". Toki suluissa on selvennys aiheesta, mutta itse nimi on nimetön. Mielenkiintoista, ja jollain tapaa myös antaa ajattelemisen aihetta.

Untitled (Burka) eli Nasreen-niminen sarja hunnutetuista naisista.

Heijastukset ovat ilmiömäisiä.

Mikä tunnelataus katseessa.

Omanlaisensa vaikeus oli kuvata teoksia, sillä tuotantotekniikasta johtuen ne olivat suojassa lasin takana, jolloin ympäröivän salin valot yms. kohteet tahtoivat heijastua itse teokseen. Edellä olevat silmät sain vangittua kennolle ilman ympäristön suurempia heijastuksia. On aivan uskomatonta, miten hiilellä saadaan aikaiseksi heijastukset silmään. Harmillisesti vasemmanpuoleisen naisen silmästä en saanut kunnollista kuvaa. Miten taidokkaasti taiteilija Longo oli osannut piirtää silmärypyt ja tunnelman elämää nähneen naisen silmiin. Vau, sanon minä!

Untitled (Cavaliere Bianco).

Vankeudessa elävät tiikerit heräävät eloon paperilla. Tässäkin teoksessa heijastus silmässä on hiilen jättämä jälki.

Untitled (Recon Marines)

Tuijotin sotilaista tehtyä teosta useamman minuutin. Kiersin näyttelytilan ja palasin uudestaan kuvan pariin. Siinä nyt vaan oli jotain. Teoksen oikea reuna on synkän musta, mutta keskikohdan vasemmalla puolella sotilaat natolankoineen ja auringonsäde luovat jonkin pysähtyneen tunnelman. En tiedä. Vaikuttava ja pysäyttävä teos.

Untitled (3 Erics) eli Men in the Cities -sarja.

Men in the Cities -sarja on Longon läpimurto taidemaailmaan. Sarja valmistui vuosien 1980-2000 aikana. Muutenkin hiilipiirustustekniikka on hidasta, joten välitöinä piirustuksia ei tehdä.

Poikkeuksen vahvistava teos eli Ruusuja musteessa, ei hiiltä paperilla.

Untitled (Hot Rod)

Ja kromi kiiltää. Jollain tapaa sitä ajattelee, että kromin kiillon voi vangita vai filmirullalle, kennolle tai korkeintaan siveltimen vedoin, mutta että hiilen avulla. Totta se kuitenkin on, ja siitä on todistuksena oheinen kuva, jossa on ikuistettuna pieni osa Hot Rod -teoksesta.

Kaksi alttaria: toinen hiiltä ja toinen vettä eli Näsijärvi. Hieno kontrasti tuli esille näyttelysalissa.

Jäävuori heräsi sekin eloon tässä valtavassa teoksessa

Lennä Juri Gagarin, lennä!

Gagarin'n kuva oli yhtenä osana seinällisiä noin A3-kokoisia piirustuksia. Siellä olivat sulassa sovussa niin Muhammad Ali, Lara Croft, Dirty Harry, mielenosoittaja Wall Streetilla, Darth Vader, Boris Karloff, jalkapalloilija niin tavallinen kuin amerikkalainen sekä mellakkapoliisit.

Tein visiittini Tampere-päivän yhteydessä 1.10.2017. Onnea 238-vuotias Tampere, ja kiitos Sara Hildénin taidemuseolle ilmaisesta sisäänpääsystä. Näyttely kuitenkin "kolahti" siihen malliin, että taidanpa käydä uudestaan museokortin voimalla.

Katsotaan myös, josko se kadoksissa ollut luovuus kirjoittamiseen taas pikkuhiljaa löytyisi. Hengitystä ei kuitenkaan kannata pidättää 😉 Luonnikasta lokakuuta lukijoilleni.